Ulrika Eleonoran kirkon muistomedaljonki

Senaatintorin luoteiskulman muistomedaljonki on sijoitettu sille paikalle, jolla Ulrika Eleonoran kirkko ennen sijaitsi. Punagraniittinen, kirkon kohokuvana esittävä medaljonki on erotettu ympäröivästä kiveyksestä tummalla reunuksella. Reliefin alareunassa kiertää kehämäisesti teksti ”Ulrika Eleonora kirkko / kyrkan”. Vasemmanpuoleisella sivustalla lukee ”Tällä paikalla oli 1727-1827 Helsingin kolmas kirkko”, oikealla puolestaan ”Här stod den tredje kyrkan i Helsingfors”.

Ulrika Eleonoran kirkko rakennettiin vuosina 1724-27 ja se oli kolmas torilla sijainnut kirkko. Rakennusmestarina toimi Anders Hackenberg todennäköisesti Tukholmasta hankittujen piirustusten pohjalta. Suomi oli tuolloin osa Ruotsin kuningaskuntaa. Kirkko oli tasavartisen ristin muotoinen ja sen ristisivarsia kattoivat mansardikatot. Punamullatun puukirkon ristikeskuksesta kohosi korkea, laterniinirakennelmaan päättyvä torni, jota komistivat auringon ja kuun kuvat. Kirkon nimeämistä kuningattaren mukaan ehdotti kuoriseinän koristelun kustantanut Pormestari Abraham Wetter.

Kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan ja Helsinki julistettiin autonomisen Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungiksi 1812, aloitettiin ruotsinvallanaikaisen keskustorin laajentaminen uuden pääkaupungin tarpeisiin: satavuotias Ulrika Eleonoran kirkko, 1640-luvulta torin reunassa toiminut hautausmaa, päävartion rakennus sekä melko uusi raatihuone saivat väistyä arkkitehti C.L. Engelin suunnitteleman monumentaaliaukion tieltä. Näin alkoivat muodostua Senaatintori ja Helsingin empire-keskusta.

Ulrikankirkko oli kärsinyt huolimattoman rakennus- ja korjaustyön aiheuttamista vaurioista ja erityisesti vuotavasta katosta. Ennen purkamista kirkon hirret huutokaupattiin 27.2.1827 ja osa niistä päätyi mm. Cronholmin talon runkohirsiksi. Ulrika Eleonoran kirkon kolehtihaavit, saarnastuolia koristaneet enkelit sekä ns. kuninkaanpenkin puinen kruunu kuuluvat Kaupunginmuseon kokoelmiin.

Senaatintorin luoteiskulmassa olevan medaljongin kirkon muistolle laati Gunnar Finne ja se sijoitettiin paikalleen vuonna 1937.

Muistomedaljonki ei kuulu HAMin hallinnoimaan Helsingin kaupungin taidekokoelmaan.