Rauhanpatsas

Rauhanpatsaan synnystä kertoo hyvin siinä oleva suomen-, ruotsin- ja venäjänkielinen teksti:
”Tämän rauhanpatsaan pystytti Suomen kansa rauhanomaisen rinnakkaiselon ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden vertauskuvaksi 6.4.1968.”

Vuonna 1968 tuli kuluneeksi 20 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys, yhteistyö- ja avunantosopimuksen solmimisesta ja muistopatsaan paljastus kuului YYA-sopimuksen vuosipäiväjuhlallisuuksiin. Patsastoimikunnan puheenjohtajana oli Ahti Karjalainen, yksi 1970-luvun keskeisimmistä poliitikoista. Muistomerkki rahoitettiin valtakunnallisella keräyksellä, johon osallistui myös valtiovalta ja lukuisia kuntia. Neuvostoliitto lahjoitti veistoksen pronssin; Helsingin kaupunki kustansi veistoksen jalustan, pystytyksen ja ympäristötyöt. Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

Essi Renvall (1911-1979) on kertonut, että Rauhanpatsaan naisfiguuri on rauhan henki, joka sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle. Veistoksen pronssinen naisfiguuri on 5,35 m korkea ja Vehmaan punaista graniittia olevan jalustan mitat ovat 1,5 x 1,5 x 3 m.

Essi Renvall oli syntyjään oululainen kuvanveistäjä, joka tuli tunnetuksi erityisesti lapsi- ja kirjailijamuotokuvistaan. Vuosina 1933-1943 taiteilija oli naimisissa kuvanveistäjä Ben Renvallin kanssa. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opiskellut Essi Renvall on Eila Hiltusen ohella yksi merkittävimmistä naiskuvanveistäjistämme.