Merkkien järjestäytyminen

Erilaisten elementtien, materiaalien ja tekniikoiden yhdisteleminen on ominaista Heimo Suntion taiteelle. Hänen teoksissaan elämä ja taide näyttäytyvät epäsovinnaisin rinnastuksin ja joskus unenomaisen yllättävästi katsojan konventioita hajottaen.

Korttelitalo Ruuti toimii monitoimitalona ja opinahjona, mikä tulee esille myös rakennuksen taideteoksessa. Suntion teoksesta Merkkien järjestäytyminen löytää viitteitä kaikkiin taiteen aloihin: arkkitehtuuriin, kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja musiikkiin. Teos koostuu erilaisista elementeistä, joilla taiteilija assosioi oppimisen ja kasvamisen merkityksiä käden taitojen ja luovuuden eri aloilla. Koulun ulkoseinän pronssireliefissä on kuvattuna kaksi lasta koululaukkuineen. Hahmojen pinnassa on lasten piirustuksissa esiintyvä perusmaisema: talo, aurinko, kukkia ja eläimiä.

Taiteilijan suunnittelemassa rakennuksen kivijalkaa jatkavassa muurissa on peräkkäin neliönmuotoinen ja suorakaiteen muotoinen aukko, mikä konkretisoi kasvamista. Matalan aukon yläpuolella on ympyränmuotoinen pronssireliefi, jonka kehällä on kirjainmerkkejä eri kulttuureista ja eri aikakausilta. Reliefin keskellä on Tomi Kontiolta teosta varten tilattu runo.

Muurissa on myös lasitiilinen valaistu osuus ja sen vieressä korkeamman aukon kohdalla muurin päällä on ”Palava pensas”. Katajaa muistuttavan pronssiveistoksen pinnasta avautuu käsiä ja kultainen liekki.

Pyörean reliefin keskellä on Tomi Kontion runon ympyrän muotoon kirjoitetut säkeet:
”Kun kohdunholvista, pehmeän kaiunkatetdrasta tähän maahan tulevat, tulemaan. Kun hapen ja keuhkojen liitosta ensimmäinen räjähdys. Pitkä pimeä vokaali, elämän kivulias huuto. Ja kun huuto takertuu kurkkuun kuin heettien nuolet, on sana syntynyt, on kuolema synnytetty, ja usko. Pitkän pimeyden lepattavat piktogrammit.
Jokainen sana kuin narua hyppäisi, ja sileä hiljaisuus siinä välissä, leikatulla ruo’olla saveen vangittuna, merkkien aitauksiin.
Palmikkopäiset tytöt pyörittävät Kontulankaarta.Toiset sanovat kaiken, toiset sanottavaansa sanovat kuin harakat hiekkalaatikolla.”

Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM Helsingin taidemuseo hallinnoi.