Kullervo puhuu miekalleen

Carl Eneas Sjöstrand (1828-1906) oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, jota pidetään suomalaisen kuvanveiston perustajana. Hänellä oli ratkaiseva osa 1850-ja 1860-luvulla suomalaisen julkisen veistotaiteen edistäjänä ja ensimmäisen suomalaissyntyisen kuvanveistäjäsukupolven kouluttajana.

Sjöstrand teki lukuisia Kalevala-aiheisia teoksia. Kullervon tarusta hän kuvasi alun ja lopun: hän teki 1858 Kullervo katkoo kapalonsa -veistoksen, jossa Kullervo on muutaman päivän ikäinen sekä veistoksen aikuisesta Kullervosta, joka ”puhuu miekalleen”.

Sjöstrand teki jo 1867 Roomassa Helsingin ruotsalaista teatteria varten Kullervo puhuu miekalleen -kipsin, joka kuitenkin päätyi Ateneumin kokoelmiin. Sieltä Helsingin kaupunki lainasi sitä pronssivalua varten 1930-luvulla. Veistos oli aluksi muutaman vuoden Hakasalmen huvilan edustalla kunnes se 1935 pystytettiin läheiseen Hesperian puistoon. Sieltä se puolestaan ilkivallan takia ja Finlandia-talon työmaan alta siirrettiin turvaan kaupungin Talvipuutarhan aidatulle alueelle.

Miekalleen puhuvan Kullervon aihe on Kalevalan 36. runosta:
”Kullervo, Kalervon poika, tempasi terävän miekan, katselevi, kääntelevi, kyselevi, tietelevi; Kysyi mieltä miekaltansa, tokko tuon tekisi mieli syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa.” Runon kohdassa hurjan ja kurjan elämän viettänyt Kullervo miettii, mitä tehdä kun on kaiken elämänsä huipuksi tietämättään vietellyt sisarensa. Kullervo päätyy itsemurhaan.

Sjöstrandin Kullervolla on kaksi selvää lähtökohtaa: klassinen kuvanveisto ja 1800-luvun skandinaavinen, germaanisesta jumaltarustosta aiheensa ammentanut kuvataide. Kullervo on pukeutunut karhuntaljaan, vyötäröllä roikkuvat karhun käpälät ja uskollinen koira on jalkojen juuressa. Hän on sekoitus Pohjolan mytologista hahmoa ja antiikin atleettista sankaria.

Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.