Emil Wikström: Fredrik Pacius, 1895. © Kuva: HAM Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen Fredrik Pacius Kaisaniemenpuisto, Kluuvi, Helsinki Emil Wikströmin veistämä Fredrik Paciuksen rintakuva paljastettiin Kaisaniemen puistossa 1895. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan Paciuksen leski Nina Pacius ja Zacharias Topelius. Maamme-laulun säveltäjän muotokuva on realistinen pronssinen rintakuva graniittisella jalustalla. Jalustan vauriot ovat muistona toisen maailmansodan pomminsirpaleista. Sunnuntai-iltana 6.2.1944 Kaisaniemen kentällä oli jääpalloottelu ja nuoria luistelemassa, kun vihollinen yllättäen alkoi pommittaa Helsinkiä. Kaksi koulutyttöä ja yksi pelaaja Karhu-Kissojen joukkueesta sai surmansa, lukuisia haavoittui. Helmikuun suurpommitusten jälkiä on edelleen näkyvillä myös mm. Pitkänsillan kaiteessa ja Snellmanin patsaan ja Kolmen sepän patsaan jalustoissa. Fredrik Pacius (1809-1891) oli saksalaissyntyinen viulisti ja säveltäjä, joka kutsuttiin 1835 Tukholman hovikappellista Helsingin yliopiston musiikinopettajaksi. Pacius jäi Suomeen ja vaikutti monipuolisesti suomalaisen musiikkielämän kehitykseen. Pacius sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan, Zacharias Topeliuksen librettoon perustuvan Kaarle-kuninkaan metsästyksen 1852 ja muuta orkesteri- ja seremoniamusiikkia. Paciuksen ansiot eurooppalaisen musiikin esiintuojana Helsingissä sekä musiikkipedagogina olivat huomattavat. Parhaiten Pacius muistetaan kuitenkin Runebergin Maamme-runon (Vårt land) säveltäjänä. Vårt land esitettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 1848 ylioppilaiden Floran-päivän juhlissa Kumtähden kentällä Toukolassa. Kun runo sai Paavo Cajanderin suomentamat sanat 1890-luvulla se vakiintui koko kansan omaisuudeksi ja siitä tuli Suomen kansallislaulu. Kuvanveistäjä Emil Wikström (1864-1942) opiskeli Turun piirustuskoulussa, Ateneumissa, Wienin taideakatemiassa ja Pariisissa. Hän kohosi aikanaan nopeasti yhdeksi Suomen käytetyimmistä kuvanveistäjistä. Hänen taiteensa, joka sai inspiraationsa ajan hengen mukaisesti oman maan kulttuuriperinnöstä ja erityisesti kansanrunoudesta, vetosi suomalaisiin. Wikströmin toteutettavaksi annettiin tärkeitä julkisia veistotöitä: Säätytalon päätykolmio, Elias Lönnrotin muistomerkki ja J.V.Snellmanin muistomerkki. Hän on myös tehnyt Kansallismuseon graniittikarhun ja Helsingin rautatieaseman lyhdynkannattajat. Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi. Lue lisää.. Kartalla
