Aurinkokello

Helsingin kaupunki järjesti 1931 kilpailun julkisille paikoille asetettavista veistoksista. Eräs kilpailun perusteella toteutetuista teoksista on Gerda Qvistin (1883-1957) tekemä Aurinkokello Hietaniemessä. Auringon kulkua osoittava numerotaulu on pronssia ja sen alla oleva jalusta on mustaa graniittia. Jalustassa on piirtokirjoitukset:: TEMPUS FUGIT (aika katoaa) sekä vuosiluku ja signeeraus MCMXXXI G. Qvist. Sivujen korkokuvissa on Gerda Qvistille ominaista kuvasymboliikkaa, joka on tuttua hänen mitalitaiteestaan. Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

Gerda Qvist oli ensimmäisiä naiskuvanveistäjiä sekä mitalitaiteen uranuurtaja Suomessa. Hän loi kansainvälisen uran, vaikka ei paria Pohjoismaihin suuntautunutta matkaa lukuun ottamatta, poistunut kotimaasta. Alkuun hän teki yksipuolisia mitaleja eli plaketteja, mutta siirtyi sitten kaksipuolisiin, joissa tunnettujen henkilöiden muotokuvien lisäksi takaosan fantasiauvat nousevat mielenkiinnon kohteiksi. Hän teki mm. Topeliuksen, Agricolan ja Sibeliuksen muistomitalit. Myös Minna Canth, Tolstoi sekä Bethoven ja Albert Schweitzer innoittivat häntä tekemään mitalin. Lisäksi hän teki lukemattomia tilausteoksia mm. Pariisin maailmannäyttelyyn 1932 häneltä tilattiin Suomen elinkeinoja kuvaavat plaketit.

Gerda Qvistin taiteilijanlaatu näkyi selkeissä monumentaalisissa muodoissa ja herkässä kuvauksessa, joka helposti tavoitti näköisyyden. Hän oli myös tarkka painotyön jäljestä. Kun hänen luottopainonsa Saksassa tuhoutui sodassa, hän oli aikeissa jättää mitalitaiteen teon kokonaan.

Tanskassa 1940-luvulla sotaa paossa olleiden suomalaisten ns. sotalasten muistomerkkissä on Gerda Qvistin suunnittelema lapsiaiheinen pronssimedaljonki. Kivilohkareesta tehty muistomerkki on Kööpenhaminan Churchill-puistossa.