Laura Dahlberg: Abiotic Variables feat. Alien Babies

Alkaa

05.08.2023

Päättyy

17.09.2023

Laura Dahlbergin Alien Babies on hämärässä tilassa toimiva installaatio, jonka silikonista valetut robotit liikkuvat ilmanpaineella.

Laura Dahlberg: Abiotic Variables, 2023 (detail)

Laura Dahlbergin Alien Babies on hämärässä tilassa toimiva installaatio, jonka silikonista valetut robotit liikkuvat ilmanpaineella. Teoksen moottorit puhaltavat ilmaa sykleissä. Teoksen pehmeiden robottien liikeratojen lähtökohtana on käytetty orgaanisten eliöiden motoriikkaa. Näyttelyn mekaaniset oliot reagoivat ympäristönsä ärsykkeisiin mukautumalla ja muuttamalla muotoaan. Liike on elämän edellytys orgaanisille eliöille, ja se voisi taiteilijan mukaan olla sitä myös näille pienille mekaanisille olioille.  

“Olen pohtinut, määritteleekö liike olion elolliseksi yksilöksi. Toisaalta esimerkiksi tietoisuutta käsittelevän panpsykismiteorian mukaan kaikilla olioilla on mieli tai mielen kaltainen ominaisuus. Näkemyksessä ajatellaan universumin fysikaalisten rakennuspalojen omaavan mielellisiä ominaisuuksia, olivatpa ne osia elävistä ja liikkuvista organismeista tai eivät”, kuvailee Dahlberg 

Abiotic Variables on nestekidemuovin mahdollisuuksia tutkiva projekti, joka on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston kemistien professori Arri Priimägin ja tohtoriopiskelija Zixuan Dengin kanssa. Näyttelyn teoksessa käytettyjen nestekidemuovikappaleiden liike on toteutettu ehdollistamalla materiaalia liikkumaan valon ja lämmön vaikutuksesta. Teoksen videoissa muoviosia liikutetaan voimakkaalla sinisellä valolla, jonka aallonpituus on 450–550 nanometriä. Nestekidemuovin molekyylit on järjestetty niin, että ne muistavat mihin suuntaan kääntyä. 

Laura Dahlberg (s. 1991) on kuvataiteilija, jonka työskentelyn teemat keskittyvät nykyisten lajien ja teknologian yhteiseloon sekä muinaisiin ajatuksiin luonnonelementtien voimasta. Hän on kiinnostunut luomaan tiloja, joissa voimme kokea yhteyttä mekaanisten olioiden kanssa. Dahlberg on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta (2016) ja kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta (2022). 

www.lauradahlberg.com 

Näyttelyä on tukenut Suomen kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus.  

Helsinki Hacklab on tukenut teosten teknisessä toteutuksessa.  

Abiotic Variables -teoksen äänimaisema on toteutettu yhteistyössä muusikko Eemeli Dahlbergin kanssa. 

Taiteilija Laura Beloffin ja työryhmän toteuttama R-Bus oli tapahtumallinen taideteos, jossa itseohjautuva robottibussi liikkui Kalasataman kaduilla elokuussa 2023.

Beloff on kiinnostunut siitä, kuinka arkeamme ohjaavat monet piiloon jäävät algoritmit ja älyteknologia, joiden toimintaan meidän on luotettava. Itseohjautuva robottibussi oli aktiivinen toimija, joka valitsi reittinsä sattumanvaraisesti algoritmien avulla ennalta määritellyn alueen sisällä Kalasatamassa. Teos herätteli kävijöitä pohtimaan, minkälainen kokemus syntyy, kun annamme robotin ottaa reitistämme ohjat.

Bussin sisällä soi vieras mutta kuitenkin tutunoloinen äänimaisema. Robottibussiin striimattiin reaaliaikainen äänimaisema, joka syntyi, kun Kalasatamaan sijoitetut laitteet poimivat alueen eliöiden ja ympäristön ääniä. Tekoäly analysoi ja täydensi tätä reaaliaikaista äänimaisemaa tunnistamalla miltä äänitaajuuksilta puuttuu eliöiden ääniä ja tuottamalla kuvitteellisten eliöiden ääniä, jotka täydensivät tyhjät taajuudet.

Kalasatamaa rakennetaan yhä, ja urbaanin ja luonnonympäristön suhde ovat alueella murroksessa. Teos viritti pohtimaan vaikutustamme ympäristöömme ja sen ekologiaan: ihmiset tuottavat esimerkiksi paljon ääniä, joihin eliöt koettavat sopeutua muun muassa muokkaamalla oman äänensä taajuutta.

Taiteilija Laura Beloffin lisäksi työryhmässä olivat mukana Marko Tandefelt, Petri Ruikka, Calvin Guillot Suarez, Jani Hietanen, Sebastian Schlecht, Andrea Mancianti, John W. Fail ja Esther Saraste.

Laura Beloff on taiteilija ja tutkija, joka on kiinnostunut taiteen, biotieteiden ja teknologian risteyskohdista. Työskentelyssään hän pohtii usein ihmisen, ei-inhimillisten toimijoiden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Beloff toimii professorina Aalto-yliopiston Taiteen ja Median laitoksella.

R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta, jonka ovat kuratoineet Aleksandra Kiskonen ja Kristiina Ljokkoi. Kokonaisuuteen kuuluvat teokset valmistuvat Kalasatamaan seuraavan vuosikymmenen aikana, ja ne liitetään Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM Helsingin taidemuseo kuratoi ja hallinnoi.

Video teoksesta: https://www.youtube.com/watch?v=4NILHmiav1E

Ars Fennica 2025

Suomen merkittävimmän kuvataidepalkinnon ehdokkaiden yhteisnäyttely nähdään HAMissa syksyllä 2025. Palkinnon saajan valitseee Tokiossa sijaitsevan Mori Art Museumin johtaja Mami Kataoka.

Alkaa

24.10.2025

Päättyy

15.03.2026

Ars Fennica 2025 -ehdokkaat: Roland Persson, Ragna Bley, Jani Ruscica ja Hanna Vihriälä, Kuva: HAM / Maija Toivanen.

Vuoden 2025 Ars Fennica -ehdokkaat

Ragna Bley (Norja)

Ragna Bleyn suurikokoisille maalauksille ovat ominaisia orgaaniset ja muuttuvat muodot, jotka antavat tilaa sattumalle ja hallitsemattomuudelle. Teokset häilyvät esittävän ja hahmottoman välimaastossa. Bleyn äärimmäisen kokeellinen tuotanto käsittää myös veistoksia ja performansseja, joiden keskeisiä tekijöitä ovat kieli ja teksti. Tilallisuudella on suuri merkitys Bleyn teoksia katsottaessa. Maalaukset voivat esimerkiksi keinahdella tilassa selät vastakkain teräslangoille ripustettuna, mikä luo niiden tarkastelemiselle ja kokemiselle toisenlaiset ehdot.

Lue lisää

Bley työskentelee Oslossa sijaitsevan työhuoneensa lattialla, jossa hän kaataa ja raaputtaa värikerroksia muun muassa purjekankaalle. Hän työstää myös paksua emalimaalia PVC-muoville, jolloin väri ei imeydy pintaan vaan kohoaa esiin veistoksellisesti. Bley on myös ommellut kankaisiin taskuja, jotka hän täyttää orgaanisilla materiaaleilla kuten teelehdillä, kuivatuilla vadelmilla ja kurkumalla. Teokset on sitten sijoitettu ulkotiloihin, jolloin sään vaikutus muuttaa aiheet eläviksi. 

Bleyn taiteessa ei kuitenkaan ole kyse vain värin elävyydestä ja ominaisuuksista, tärkeää on myös sirpaleinen aiheisto, joka tihkuu esiin viittauksina esimerkiksi tieteiskirjallisuuteen, tieteeseen ja taidehistoriaan. Teoksen lähtökohta on usein henkilökohtainen ja tunnepitoinen, intuitioon ja keholliseen kokemukseen nojaava prosessi. Taiteilija tutkii ahkerasti luonnostelemalla muotoja ja yhdistelmiä, jotta hän löytäisi moniselitteisiä tiloja tai tilanteita. Maalauksista syntyy vaikutelma, että kuva-aihe olisi vangittu kankaalle jonkin määrittelemättömän eliön kaltaisena, koska se kehittyy ja muotoutuu hitaasti maalausprosessin aikana. Teosten orgaaniset muodot voi nähdä yhteisöllisinä ameeboina, yhtä aikaa sekä suurena kehona että pieninä erillisinä yksikköinä, joiden kautta Bley kyseenalaistaa yhteiskunnassamme tavanomaisen kahtiajaon yksilöiden ja ryhmän välillä. 

Ragna Bley (s. 1986, Ruotsi) asuu ja työskentelee Oslossa. Hänellä on kuvataiteen kandidaatin tutkinto Oslon taideakatemiasta (2011) ja kuvataiteen maisterin tutkinto Lontoon Royal College of Artista (2015). Bleyn yksityisnäyttelyitä on nähty Malmön taidehallissa Ruotsissa, Kunstnernes Husissa ja OSL Contemporaryssä Oslossa, Kunsthuset Kabusossa, Øystesessa Norjassa, Downs & Rossissa New Yorkissa sekä Pilar Corrias galleriassa Lontoossa. Hänen teoksiaan on useissa kokoelmissa, mm. Henie Onstad Kunstsenter, Kistefos Museum, Kansallismuseo ja Astrup Fearnley -museo Norjassa, sekä Moderna Museet, Malmön taidemuseo ja Statens Konstråd Ruotsissa. 

ragnabley.com

Roland Persson (Ruotsi)

Luonto näyttäytyy Roland Perssonin maalauksellisissa silikoniveistoksissa ja suurissa installaatioissa samanaikaisesti tuhoisana ja rakentavana. Hänen todellisuuskuvauksiinsa sekoittuvat surrealistiset, unenomaisiset elementit. Kasvit ja eläimet vaikuttavat usein siltä kuin ihminen olisi vääristänyt ja pahoinpidellyt niitä. Persson on jo pitkään ollut kiinnostunut ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta sekä luonnosta symbolien lähteenä. Monesti hänen kuvakielensä lähtökohtana on eräänlainen luonnontieteellinen luokittelu. Taiteilija ei kuitenkaan kuvaa luontoa vain sen itsensä tähden, vaan luonto toimii myös heijastuspintana alitajunnalle ja tunteille sekä vertauskuvien tapahtumapaikkana.

Lue lisää

Persson hyödyntää työssään esineitä tai luonnon fragmentteja, joihin hänellä on erityinen suhde tai joiden parissa hän on kasvanut. Teokset voivat myös käsitellä henkilökohtaisesti latautuneita tarinoita tai fantasioita. 

Persson on pitkään käyttänyt työssään läpivärjätystä silikonikumista tehtyjä valoksia saadakseen niihin aidon orgaanisen tunnun. Sattumalla on silikoniveistosten valmistamisessa ratkaiseva rooli, se on jo sinänsä osa esteettistä ilmaisua. Persson tunnetaan Ruotsissa myös monista julkisista töistään. Silikonista tai maalatusta pronssista ja alumiinista valmistetut teokset viestivät muun muassa leikkisyyttä, naisellisuutta, väriä ja käsitteellisyyttä. Piirtäminen on Perssonille kaiken perusta. Kellastuneelle paperille toteutetut suurikokoiset piirrokset on tehty hitaasti piste pisteeltä, olipa kuva-aiheena kaktus, eläimen anatomia tai luuranko lasikaapissa. Piirrokset täydentävät veistoksia, ne ovat eräänlaisia viittauksia tieteen kaltaiseen pyrkimykseen tai selitykseen jostain, jonka voimme vain aavistaa. 

Roland Persson (s. 1963) asuu ja työskentelee Tukholmassa. Hän valmistui Uumajan taidekorkeakoulusta 1993 ja jatkoi opintoja Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa. Korkeakouluopintojen lisäksi hän on kiinnostunut teoreettisesta psykoanalyysista, joka näkyy teosten alitajuntaisessa ja analyyttisessa sisällössä. Perssonin teoksia on nähty useissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Pohjoismaissa ja Euroopassa, sekä myös Venäjällä ja Aasiassa. Suomessa hänen teoksiaan on ollut esillä museonäyttelyissä Amos Rexissä ja HAM Helsingin taidemuseossa vuonna 2024 sekä yksityisnäyttelyssä Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa vuonna 2023.

rolandpersson.se

Jani Ruscica (Suomi)

Jani Ruscica työskentelee liikkuvan ja painetun kuvan, kuvanveiston sekä esitystaiteen keinoin. Taiteilijan työskentelylle keskeistä on merkitysten kerroksellisen, liukuvan ja epävarman luonteen tarkasteleminen: teoksissa asiat muuttavat jatkuvasti muotoaan, ne venyvät, taipuvat ja ylittävät totuttuja ajallisia, tilallisia ja kehollisia rajoja. Tutulta vaikuttavat fragmentaariset merkit ja kuvat tuntuvat lipeävän Ruscican teoksissa, muuttuvat lukukelvottomiksi ja antavat tilaa kokemukselliselle ja määrittelemättömälle.

Lue lisää

Ruscican veistokselliset videoteokset sekä paikkasidonnaiset muraalit materialisoituvat aina suhteessa tilaan ja arkkitehtuuriin ja horjuttavat eri tavoin katsojan kehollista kokemusta ympäröivästä tilasta. Taiteilijan puupiirroksissa ja muissa painotöissä käyttämät kollaasin ja figuratiivisen abstraktion tekniikat ovat avoimia tulkinnalle, ja toimivat visuaalisina ja materiaalisina keskustelunavauksina, jotka tasapainoilevat erilaisten koodistojen ja esittämisen tapojen ristivedossa, ja haastavat tapojamme yksiselitteisesti purkaa niiden merkityksiä.  

Ruscican teoksille keskeistä onkin kiinnittää erityistä huomioita juuri niihin hetkiin, jotka lankeavat kaksinapaisuuksien ja määritelmien väliin tai jopa niiden ulkopuolelle. Taiteilijan teoksissa merkitykset purkautuvat ja muotoutuvat yhä uudelleen, piirtäen selkeän subjektin sijaan kuvaa erilaisten visuaalisten ja materiaalisten ilmiöiden suhteellisuudesta. Hänen taideteoksensa kieltäytyvät leikkisällä performatiivisuudellaan kaikenlaisista valtasuhteille alttiista kategorisista määritelmistä, ja pyrkivät sen sijaan aktivoimaan visuaalisille ilmiöille ominaista monimerkityksellisyyttä ja ristiriitaisuutta, ja antamaan tilaa hybridimäisyydelle, moninaisuudelle ja rajattomalle muutokselle. 

Jani Ruscica (s. 1978, Suomi/Italia) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut kuvanveistoa Chelsea College of Art & Designissa Lontoossa (kandidaatin tutkinto 2002) sekä mediataidetta Kuvataideakatemiassa Helsingissä (maisteritutkinto 2007). Ruscica on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä, viimeksi Helsingin Taidehallissa (2022) ja 1646 Art Spacessa Haagissa (2021). Hänen teoksiaan on nähty laajasti kansainvälisissä ryhmänäyttelyissä, esim. Kiran Nadar Museum, New Delhi (2023); 6. Dhaka Art Summit, Bangladesh (2023); HAM Helsingin taidemuseo (2023); MMOMA, Moskovaa (2021); AGWA, Perth (2020); ja 1. Riian biennaali (2018). Ruscican teoksia on mm. Centre Pompidoun, Saastamoisen säätiön ja Kiasman kokoelmissa. Ruscicalle myönnettiin William Thuring -pääpalkinto vuonna 2018.

janiruscica.com

Hanna Vihriälä (Suomi)

Kuvanveistäjä Hanna Vihriälän teosten kantava voima on materiaalin tuntu. Hän käyttää niiden valmistamiseen epätavallisia materiaaleja kuten irtomakeisia, soraa ja akryylihelmiä, hän pujottaa teräslankoihin valtaviksi riippuviksi ja ilmaviksi teoksiksi. Valmistus on vaativaa käsityötä: yhdessä teoksessa voi olla jopa 350 000 akryylihelmeä, joista muodostuu tiivis, mutta eloisa pinta. Teoksille on luonteenomaista vastakohtien välinen jännite: kestävä ja hauras, kova ja pehmeä.  

Lue lisää

Sisällöllisesti lähtölaukauksena toimivat arjen havainnot, jotka voivat liittyä esimerkiksi rikkaruohoon, tupakkataukoon tai Mercedes-Benz-autoon. Arkisuudesta huolimatta Vihriälän teokset ovat äärimmäisen henkilökohtaisia mutta silti yleismaailmallisia; vanhemman kuolema, lapsuuden maisema tai ahneus herättävät tunteita, joihin moni voi samaistua.  

Arvotonkin esine voi paisua valtavaksi ja saada unenomaisia ja epätodellisia piirteitä. Vihriälän kuvallinen ilmaisu löytää muotonsa jostain grafiikan, maalauksen ja veistoksen välimaastosta. Teokset puhuttelevat monia eri aisteja, kuten 200 000 makealta tuoksuvasta irtokarkista muodostuvassa jättimäisessä ruusussa, joka ilmaisee halun, nautinnon ja kiusauksen teemoja. 

Vihriälä on toteuttanut lukuisia julkisia teoksia kouluihin ja sairaaloihin eri puolille Suomea. Korostetun paikkasidonnaiset teokset lainaavat mittasuhteet ja joskus sisällön ja materiaalitkin sijoituspaikastaan. Vihriälä käyttää teoksissa myös pronssia, valurautaa, alumiinia ja messinkiä esimerkiksi sijoittaessaan eläinten neniä aakkosjärjestykseen alakoulun seinälle. Lisäksi hän osallistaa tekoprosessiin usein myös paikallisia asukkaita, jotka lahjoittavat teokseen esimerkiksi vaaleanpunaisia leluja, neulepuikkoja, muovikorkkeja, kännykkäkoteloita, imupillejä ja palloja, joista rakentuu valtavan kokoinen, nuorekas ja lentävä sydän.  

Hanna Vihriälä (s. 1974 Oulaisissa, asuu ja työskentelee Tampereella) valmistui kuvanveistäjäksi Helsingin Kuvataideakatemiasta 2003. Hänellä on myös aiempi kuvanveistotutkinto Viron taideakatemiasta. Hänen teoksiaan on nähty vuodesta 1999 lähtien muun muassa Galleria Sculptorissa, Galleria Forum Boxissa Helsingissä ja Nykytaiteen museo Kiasmassa. Vihriälän teoksia on Konstsamfundetin / Amos Rexin, Nykytaiteen museo Kiasman ja Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa. 

Hanna Vihriälän verkkosivut

Ars Fennica 2025 kansainvälinen asiantuntija

Mami Kataoka

Tokiossa sijaitsevan Mori Art Museumin johtaja Mami Kataoka on toiminut vuodesta 2023 lähtien myös Japanin kansallisen taiteentutkimuskeskuksen johtajana (National Center for Art Research (NCAR). Morin taidemuseon johtajaksi hänet nimitettiin vuonna 2020. Sitä ennen hän työskenteli Morin kuraattorina vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 1997–2002 Kataoka toimi Tokyo Opera City -taidegallerian pääkuraattorina. 

Lue lisää

Lisäksi Kataoka on Japanin ulkopuolella toiminut Hayward Galleryn kansainvälisenä kuraattorina Lontoossa 2007–2009, yhdeksännen Gwangju-biennaalin toisena taiteellisena johtajana 2012, Sydneyn biennaalin taiteellisena johtajana 2018, sekä Aichi-triennaalin taiteellisena johtajana 2022. Kataoka oli kansainvälisen museoliiton taiteen komitean CIMAMin hallituksen jäsen 2014–2022 ja puheenjohtaja 2020–2022. 

Kataoka on kuratoinut Morin taidemuseolle useita retrospektiivejä aasialaistaiteilijoilta kuten Tsuyoshi Ozawa (2004), Ai Weiwei (2009), Lee Bul (2012), Makoto Aida (2012), Lee Mingwei (2014), NS Harsha (2017) ja Chiharu Shiota (2019). Lisäksi hän on kuratoinut alueellisia näyttelyitä kuten SUNSHOWER: Contemporary Art from Southeast Asia 1980s to Now (2017) ja Roppongi Crossing: Contemporary Japanese Art (2004 ja 2013).  

Kataoka kirjoittaa ja luennoi Japanin, Aasian ja kansainvälisestä nykytaiteesta sekä toimii kilpailujen tuomaristoissa. 

Näyttelyt HAMissa juuri nyt

Tove Jansson: Juhlat ja Leikki

23.11.2019 – 29.09.2024

Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi

09.02.2024 – 29.09.2024

Bambi Forever!

08.03.2024 – 19.01.2025

Jere Vainio: Haukkoen siedettäviä etäisyyksiä

07.09.2024 – 03.11.2024

Tori Wrånes: BIG WATER

27.09.2024 – 27.04.2025

Tove Jansson – Paratiisi

25.10.2024 – 06.04.2025

Suojattu: Ars Fennica 2025_vanha

24.10.2025 – 15.03.2026

Taiteilijaduo IC-98:n (Patrik Söderlund, s. 1974 ja Visa Suonpää, s. 1968) Maunula-taloon toteuttama teos Sukupuut koostuu kahdesta osasta: puistoon istutetusta omenapuulehdosta ja Maunula-talon sisään ripustetusta grafiikanlehtien sarjasta.

Maunula-talon etupihalla sijaitseva teos Malus Domestica 2017- on omenapuulehto, joka koostuu kahdeksasta puusta, joista kuhunkin on vartettu viisi omenapuulajiketta. Lajikkeet ovat kasvutavaltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia. Puiden alle on sijoitettu suuria Maunulapuiston alueelta poistettuja kiviä, jotka maisemoivat aluetta ja tarjoavat luonnollisia istumapaikkoja. Puut edustavat biologisten reunaehtojen puitteissa laajinta mahdollista lajikirjoa. Omenalajikkeet on koottu suomalaisesta kaupallisesta ja historiallisesta valikoimasta.

Taiteilijoiden mukaan monilajiset puut viittaavat hedelmäpuun ja hedelmätarhan myyttiseen historiaan: Antiikin Hesperidien puutarhaan, ikuisen elämän antaviin kultaisiin hedelmiin, hyvän ja pahan tiedon puuhun. Kirjastosalin edessä omenapuut muistuttavat tiedon lähteistä. Kuten ei ole yhtä totuutta, ei tiedollakaan ole vain yhtä alkuperää. Kaikki tieto syntyy vuorovaikutuksessa, ”keskinäisessä pölytyksessä”, jota tapahtuu niin ihmisten ja kulttuurien kuin eri aikakausienkin välillä. Kotimaisiksi ja tutuiksi koetut omenatkin ovat tulleet jostain, siemenet ovat itäneet kuin uudet ajatukset ja sato on korjattu yhdessä.

Omenapuut sitovat kirjaston ja puiston käyttäjät paikkaan ja aikaan. Kun puut istutetaan, ne ovat vielä taimia, puiden alkuja. Ne seuraavat ihmisiä vuosien ja vuodenaikojen vaihtelussa. Vuodessa silmuista aukeaa lehtiä, puut kukkivat, kantavat hedelmää ja pudottavat lehtensä. Vuosien kuluessa ne kasvavat yhä suuremmiksi. Puiden kasvu on oleellinen osa teosta.

Lisää teoksen toisesta osasta voit lukea täältä: https://www.hamhelsinki.fi/work/sukupuut-betula-pendula-1948-2016/

Teokset on toteutettu prosenttirahaperiaatteella ja kuuluvat Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

Mark Niskasen ja Jani-Matti Salon merimerkkien valoihin perustuva A Scene II -ääniteos on koettavissa Kaivopuiston tähtitornin viereisellä näköalatasanteella joka päivä, aina tunti auringonlaskun jälkeen auringonnousuun saakka.

Mene matkapuhelimellasi osoitteeseen www.ascene.fi. Etsi tähtitornin viereiseltä näkötasanteelta paikka, josta näkee mahdollisimman laajalti merta. Kuuntele sivustolla olevaa sävellystä kuulokkeittesi kautta katsellessasi yöllistä merimaisemaa.

Mark Niskanen ja Jani-Matti Salo työskentelevät jokapäiväisiä ilmiöitä ja teknologioita yhdistelevien, monimediallisten installaatioiden parissa. Kaksikon teokset käsittelevät muun muassa aisteja, vuorovaikutussuhteita, muistoja, yksin- ja yhdessäolon kokemuksia sekä niiden yhteyksiä globaaleihin teemoihin. Kokonaisuudet kehittyvät usein paikka-alttiiksi ja katoaviksi tilanteiksi. Niskasta ja Saloa kiehtoo ympäristössä valmiina olevien struktuurien kehystäminen teokseksi ja tekijyyden jakaminen ei-inhimillisen kanssa.

Paikkasidonnaisessa A Scene II -ääniteoksessa taiteilijakaksikko on antanut nuotit Helsingin edustan merimerkkien valoille. Kaivopuiston tähtitornin viereisellä näköalatasanteella teoksen musiikki ja aurinkoenergialla toimivat merimerkkien valot kohtaavat hetkeksi saaden etäisen tuntumaan läheiseltä. A Scene II tapahtuu planetaaristen liikkeiden tahtiin, sillä se alkaa tunti auringonlaskun jälkeen ja kestää aamun sarastukseen saakka. Myös alati muuttuvat sääolosuhteet tekevät teoskokemuksesta joka kerta erilaisen – valoisina kesäöinä A Scene II näkyy vain muutaman tunnin ajan, talvella teos on koettavissa jo iltapäivästa alkaen.

”Vuosisatojen ajan ihmislaji on suunnistanut tähdistä kohti uutta ja tuntematonta. Merellä majakoiden valoilla on luotu turvallisia reittejä toisten luo. Nykyisin laivoja ohjaavat satelliitit. Entä miltä mahtaa näyttää tulevaisuuden merimaisema Helsingin edustalla? Millaisia autonomisia teknologioita vilkkuu ympäristössä tai jää kummittelemaan ajastamme? Toivomme, että A Scene II -teos kutsuu pysähtymään hetkeksi ja luo lempeän tilan pohtia erilaisia ajan syklejä ja kerrostumia”, Niskanen ja Salo kertovat teoksen taustoista.

Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

Mark Niskasen ja Jani-Matti Salon A Scene II -ääniteos ja A Scene -videoinstallaatio olivat osa Helsinki Biennaalia vuonna 2021.

Taiteiden yönä Kalasatamassa alkaa liikennöidä itseohjautuva robottibussi. R-Bus on taiteilija Laura Beloffin ja työryhmän taideteos, joka valitsee reittinsä sattumanvaraisesti algoritmien avulla ennalta määritellyn alueen sisällä. Bussissa soi alueen äänistä muodostuva äänimaisema, joka nyrjäyttää tutun oudoksi. Taideteos on koettavissa 17.8.–3.9.2023.    

Minkälainen kokemus syntyy, kun annamme robotin ottaa reitistämme ohjat? R-Bus kutsuu nousemaan robottibussin kyytiin vailla tietoa, minne teos matkustajan kuljettaa. Kalasatamasta löytyy neljä R-Bus-symbolilla merkittyä pysäkkiä, joissa bussi pysähtyy päiväkohtaisen aikataulun mukaan.

Bussi hyödyntää reittivalinnoissaan algoritmeja, ja taiteilija Laura Beloff onkin kiinnostunut siitä, kuinka arkeamme ohjaavat monet piiloon jäävät algoritmit ja älyteknologia, joiden toimintaan meidän on luotettava.  

Bussin sisällä matkustaja kohtaa vieraan mutta kummallisella tavalla tutun äänimaailman – aivan kuin ympäristön tunnistettavat äänet kaikuisivat vieraalta planeetalta. Ääniteos syntyy, kun Kalasataman äänet ja koneälyn tuottamat kuvitteelliset äänet kohtaavat. Kalasatamaan on sijoitettu laitteita, jotka poimivat alueen eliöiden ja ympäristön ääniä. Koneäly analysoi tätä äänimassaa ja tuottaa kuvitteellisten eliöiden ääniä, jotka soivat eri taajuudella kuin Kalasataman muut äänet. Robottibussiin striimattava reaaliaikainen äänimaisema virittää pohtimaan vaikutustamme ympäristöön ja sen ekologiaa.

Kalasatamaa rakennetaan parhaillaan, ja urbaanin ja luonnonympäristön suhde on murroksessa: ihmiset tuottavat esimerkiksi paljon ääniä, joihin eliöt koettavat sopeutua muun muassa muokkaamalla oman äänensä taajuutta. 

Väliaikainen taideteos liikkuu Kalasatamassa Taiteiden yönä 17.8. klo 14.00–17.00 ja 19.00–22.00, ja Helsingin juhlaviikkojen ajan 18.8.–3.9. päivittäin (paitsi maanantaisin) klo 11.00–14.00 ja 16.00–19.00. Ajelu on ilmainen ja kestää 10–15 minuuttia. Kerrallaan bussiin mahtuu enintään kuusi matkustajaa. Bussin aikataulut ja pysäkkitiedot löytyvät osoitteesta www.r-bus.fi.

Beloff on ympäristötaiteilija ja tutkija, joka on kiinnostunut taiteen, biotieteiden ja teknologian risteymistä, ja työskentelyssään hän pohtii usein ihmisen, ei-inhimillisten toimijoiden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiä: ”Miellän taiteellisen työskentelyni eräänlaiseksi arkeen ja ympäristöön sijoittuvaksi vapaaksi laboratorioksi, joka mahdollistaa uusien ja yllättävien yhteyksien ilmentymisen. R-Bus-taideteoksella haluan kutsua matkustajat irtautumaan arjesta ja kokemaan Kalasataman uudesta, toislajisten eliöiden, näkökulmasta.” 

Beloffin työryhmässä ovat olleet mukana Marko Tandefelt, Petri Ruikka, Jani Hietanen, Calvin Guillot Suarez, Sebastian Schlecht, Andrea Mancianti, Esther Saraste ja John W. Fail. 

R-Bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta, jonka ovat kuratoineet Aleksandra Kiskonen ja Kristiina Ljokkoi. Kokonaisuuteen kuuluvat teokset valmistuvat Kalasatamaan seuraavan vuosikymmenen aikana ja valmistuttuaan teokset liitetään Helsingin kaupungin taidekokoelmaan. 

Yhteistyössä Aalto-yliopisto, Auvetech, Ecoflow, Helsingin juhlaviikot, JCDecaux, Metropolia, REDI, Rolan, Tector, Uusix  

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen (s. 1954) on suunnitellut useita julkisia taideteoksia eri puolille Suomea. Hänen monitulkintaisia teoksiaan yhdistää lähestyttävyys ja usein myös huumori. Kauhasen mukaan hänen veistoksensa rakentuvat legotekniikalla eli yhdistelemällä eri materiaaleista veistosaihioita, jotka valetaan pronssin, alumiiniin tai ruostumattomaan teräkseen.

Keskustelu Talvisodan kansallisen muistomerkin saamiseksi Helsinkiin käynnistyi jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2009 perustettiin Talvisotayhdistys, joka lähti viemään hanketta konkreettisesti eteenpäin. Hanke käynnistettiin kansainvälisellä, avoimella taidekilpailulla vuonna 2013. Ehdotuksia tuli kaiken kaikkiaan 258.

Kaksivaiheisen kilpailun voittajaksi valittiin Pekka Kauhasen ehdotus Valon tuoja. Muistomerkin peruskivi muurattiin 13.3.2015, jolloin oli kulunut tasan 75 vuotta talvisodan päättymisestä.

Valmis teos paljastettiin Helsingin Kasarmitorilla 30.11 2017. Se on valmistettu haponkestävästä teräksestä ja sen jalustaan on sijoitettu 105 talvisodasta kertovaa valokuvaa. Kuvat kertovat sodan taustoista, tapahtumista, kotirintamasta, kansainvälisestä avusta, naisten roolista ja sodan loppumisesta. Ne korostavat yksittäisten miesten ja naisten tehtäviä ja kohtaloita. Valokuvat: http://www.1939-1940.fi/

Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

Terike Haapojan (s. 1974) Myllypuron terveysasemalle toteutetut teokset käsittelevät aurinkoa ja auringon ilmiöiden tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Night Sky sijoittuu terveysaseman julkisivuun, Spectrum sisääntuloaulaan.

Night Sky -valoteos kattaa koko terveysaseman julkisivun. Siinä 950 LED-valopistettä muodostaa jatkuvasti muuntuvan valomeren. Teos on yhteydessä Ilmatieteen laitoksen revontulihavaintoverkkoon, ja visualisoi sieltä saamaansa tietoa auringon magneettipurkauksista reaaliajassa. Kun revontulia ei ole, teos visualisoi maan magneettikentän vaihtelua kuvaavaa magnetometridataa. Teos on toteutettu yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Teoksen toisesta osasta, Spectrumista, voit lukea lisää täältä: https://www.hamhelsinki.fi/work/spectrum/

Teokset on toteutettu prosenttirahaperiaatteella ja ne kuuluvat Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.

Tove Jansson – Paratiisi

Monumentaalinen näyttely esittelee Tove Janssonin julkisiin tiloihin toteuttamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa sekä tarjota aineksia tarinoiden maailmaan.

Pääsyliput, opastukset ja taidepajat myynnissä nyt ennakkoon!

Alkaa

25.10.2024

Päättyy

06.04.2025

Tove Jansson: Lintu sininen, 1953 (yksityiskohta). © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Maija Toivanen.

Tove Jansson – Paratiisi esittelee Tove Janssonin (1914–2001) julkisia teoksia ennennäkemättömän laajasti. HAMin kaarihalli luo loistavat puitteet monumentaalimaalausten, niiden luonnosten ja kookkaiden työpiirrosten esittelyyn. Taiteilijan apunaan käyttämiä, valmiiden teosten kokoisia hiilipiirroksia ei ole aiemmin esitelty, ja suuri osa piirroksista on avattu rullistaan ensimmäistä kertaa HAMin näyttelyä varten.  

HAMin kahteen kerrokseen rakentuvan näyttelyn pääpaino on Janssonin julkisiin tiloihin 1940- ja 1950-luvuilla toteuttamissa kunnianhimoisissa tilaustöissä. Se esittelee taiteilijan vähemmän tunnetun seinämaalaustuotannon koko laajuudessaan, pienemmistä koristemaalauksistaan monumentaalikoon teoksiin. Janssonin julkiset maalaukset avaavat hetkellisiä näkymiä taiteilijan ehtymättömään fantasiamaailmaan. Näyttely kertoo myös taiteilijan haaveilusta ja pyrkimyksistä idylliin sodan aiheuttamien haasteiden keskellä. 

Julkiset tilaustyöt liittyivät toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Tove Jansson toteutti huomattavan osan julkisista maalauksistaan kotikaupunkinsa Helsingin rakennuksiin, esimerkiksi Tullinpuomin taloon, Apollonkadun tyttökouluun, Strömbergin tehtaaseen, Domus Academican opiskelija-asuntolaan ja Auroran sairaalan lastenosastolle sekä Helsingin kaupungintalon vuonna 1947 avattuun edustusravintolaan.  

Tove Jansson maalasi työläät julkiset teoksensa intensiivisenä luomiskautenaan, jolloin hän piti ensimmäiset yksityisnäyttelynsä Bäcksbackan Taidesalongissa ja julkaisi ensimmäiset muumikirjansa. Näyttelyssä Janssonin elinympäristö avautuu sota-ajan kuvausten ja Helsinki-maisemien kautta. Lisäksi esitellään hänet julkisten maalausten tekijäksi johdattaneita teoksia ja kuvituksia. Nostot Leonard ja Katarina Bäcksbackan kokoelmasta, valokuvat, videofilmit ja hiljattain valmistunut dokumentti Teuvan kirkon alttarimaalauksesta antavat mahdollisuuden uppoutua Tove Janssonin mielenmaisemaan. 

Näyttely juhlistaa myös Muumi 80 -juhlavuotta. Småtrollen och den stora översvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva) -kirjan julkaisusta tulee kuluneeksi 80 vuotta vuonna 2025. Tove Jansson käytti muumeja tavaramerkkinään useissa seinämaalauksissaan, ja muutamassa teoksessa hahmot iloitsevat näyttävästi. 

HAMissa on jo vuodesta 2015 asti ollut Tove Janssonille omistettu tila, jossa freskot Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla ovat pysyvästi esillä. Paratiisi-näyttelyn kunniaksi HAM on päättänyt jatkossa tarjota kaikille vapaan pääsyn koko museoon Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivänä 9. elokuuta. Päätös on voimassa toistaiseksi ja koskee jo kuluvaa vuotta 2024. 

Paratiisi-näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös näyttelyn nimeä kantava kirja, joka esittelee laajoin teoskuvin ja valokuvin taiteilijan vähemmän tunnetun seinämaalaustuotannon koko laajuudessaan niiden luonnokset mukaan lukien. Julkaisun ovat toimittaneet näyttelyn kuraattori, HAMin amanuenssi Heli Harni ja vapaa kirjoittaja Tuija Huovinen. 

Näyttely toteutetaan yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa.  

Lue lisää Tove Janssonista osoitteessa tovejansson.com.

Tapahtumat

• Pääsylipun hinnalla
• Taidepaja

Lauantaipaja: Rakenna Muumitalo – sekatekniikka

26.10.2024 12:00 – 15:00

Lue lisää

• Maksullinen
• Opastus

Tove Jansson – Paratiisi: Intro-opastus (suomeksi)

26.10.2024 13:00 – 13:20

Lue lisää

• Pääsylipun hinnalla
• Taidepaja

Lauantaipaja: Hahmoja paratiisissa – tussipiirustus tussinterillä

9.11.2024 12:00 – 15:00

Lue lisää

Siirry kalenteriin

Opastukset ja taidepajat ryhmille

Suunnitteletko museovierailua ystävien, työporukan, sukulaisten tai naapureiden kanssa? HAMin tilattavat opastukset ja taidepajat syventävät taide-elämystä, avaavat uusia näkökulmia sekä tarjoavat mukavaa yhdessä tekemistä.

Varaa täällä

---

Tove Jansson HAM Shopissa

Ennakkolippu

0-20,00 €

Intro-opastus

8,00 €

Kalenteri

17,90 €

Muut näyttelyt

Tove Jansson: Juhlat ja Leikki

23.11.2019 – 29.09.2024

Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi

09.02.2024 – 29.09.2024

Bambi Forever!

08.03.2024 – 19.01.2025

Jere Vainio: Haukkoen siedettäviä etäisyyksiä

07.09.2024 – 03.11.2024

Tori Wrånes: BIG WATER

27.09.2024 – 27.04.2025

Suojattu: Ars Fennica 2025_vanha

24.10.2025 – 15.03.2026

Ars Fennica 2025

24.10.2025 – 15.03.2026