Crescendo

Didrichsenin taidemuseoon tulijaa tervehtii ensimmäiseksi Eila Hiltusen Crescendo, joka loistaa tummien puiden ympäröimällä etupihalla. Teoksen kasvimainen runsaus pääsee vapaasti levittäytymään ja saa kaikupohjaa ympäröivästä kasvillisuudesta. Crescendo-veistos on omistettu museon toiselle perustajalle Marie-Louise Didrichsenille.

Eila Hiltunen on Sibelius-monumentin luojana Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Hänen tuotantoaan tutkinut Erik Kruskopf kirjoittaa, miten Hiltusen tuotannossa on täysin abstraktin ja figuuriin perustuvan tyylittelyn rinnalla vielä suuntaus, jonka voisi lukea myös abstraktiin kuuluvaksi, mutta se pohjautuu aiheen esittävyyteen, esim. Elämän liekki 1972. Samanlainen kasvamisen teema on myöhemmissä teoksissa esim. Persian hoville tehdyssä Palmulehdossa 1975 sekä Polyfoniassa 1985, joka on valettu, mutta vaikuttaa osista rakentuvalta.

Crescendo ilmentää myös tätä samaa muotokieltä, jossa ”luonnon muodot ovat asettuneet symbioosiin tekniikan menetelmien kanssa ja tuloksena on symboli, kuva, joka näyttää luonnolliselta siksi, että se on tehty kielellä, jota on harjoitettu ja hiottu niin kauan, että se on omaksunut luonnon kasvutavan.” Materiaali on haponkestävä teräs. Teoksen mitat 321x240cm.

Ks. myös Sibelius-monumentti, Kuparikonstruktio ja Auringonkukkapelto ja Turbulenssi.

Teos kuuluu Didrichsenin taidemuseon kokoelmiin.