Hyppää sisältöön
Emil Wikström: Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809, 1903. © Kuva: HAM Helsingin taidemuseo

Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809

Säätytalo, Snellmaninkatu 9, Kruununhaka, Helsinki

Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo valmistui vuonna 1890 kolmen aatelittoman säädyn kokoontumispaikaksi. Säätypäivien aloitteesta päätykolmion friisin suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jonka voitti nuori Emil Wikström teoksellaan ”Suomen kansan kehitys taistelun ja työn kautta ensimmäisille valtiopäivillensä saakka 1809”. Wikströmin henkilökohtaisella uralla kilpailun voitto merkitsi vakiintunutta asemaa monumentaalitaiteen kuvanveistäjänä.

Veistosryhmällä on pituutta 18,6 metriä ja korkeutta huippukohdaltaan 3,12 metriä.Pronssiinvalettu teos käsittää 26 figuuria, jotka kaikki on kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskussommitelman muodostavat Aleksanteri I sekä säätyjen edustajat marsalkka Robert Wilhelm de Geer, porvariston puhemies Trapp, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Klockars. Sanat Leges et instituta Fenniae solemniter confirmatae viittaavat kuvattuun tapahtumaan – Suomen lakien ja laitosten vahvistamiseen.

Lakia ja uskontoa symboloivat naishahmot erottavat keskussommitelman sivustojen ryhmistä. Oikeanpuoleinen ryhmä kuvaa kansan kehitystä taistelun kautta veistoksilla Sota (haavoittunut sotilas), Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta (vanha mies ja poika) sekä Jumala isänmaata siunatkoon ( ristiä kohottava nainen). Vasemmanpuoleisen, kehitystä työn kautta kuvaavan ryhmän muodostavat Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide.

Mittavan teoksen valmistumista vaikeutti taiteilijan Visavuoren ateljeen tulipalo vuonna 1896. Työtilojen mukana tuhoutuivat alkuperäisluonnos sekä yksittäisten veistosten kipsivalut kolmen vuoden ajalta. Onnettomuuden seurauksena taiteilija siirtyi Pariisiin, jossa teosta työstettiin vuosina 1897-1902. Veistosryhmä asetettiin paikalleen vuonna 1903 vaatimattomien paljastusseremonioiden saattelemana, sillä poliittisesti arka tilanne esti isänmaallisen teoksen suureellisemman juhlistamisen.

Teos ei kuulu HAMin hallinnoimaan Helsingin kaupungin taidekokoelmaan.

Lue lisää..

Kartalla

Hae