Hyppää sisältöön

Tietoa kokoelmasta

HAM huolehtii Helsingin kaupungin taidekokoelmasta

Ellen Thesleff: Thyra Elisabeth, 1892. © HAM/Maija Toivanen

HAM pitää huolta Helsingin kaupungin eli jokaisen helsinkiläisen omasta yli 10 000 teoksen taidekokoelmasta.

Taidekokoelma koostuu pääosin 1900–2000-luvun suomalaisesta taiteesta, ja teoshankinnoissa on alusta lähtien panostettu nuoriin, taidehistoriallisesti uutta luoviin taiteilijoihin. Taidekokoelmaan kuuluu myös vanhempia, kotimaisia mestariteoksia, kuten Ellen Thesleffin Thyra Elisabeth (1892) tai Ville Vallgrenin Havis Amanda (1908) sekä kansainvälistä taidetta, kuten Ai Weiwein Divina Proportione (2012).

Taidekokoelma muodostuu useasta eri lahjoituskokoelmasta sekä kaupungin omista hankinnoista.

Taidekokoelman sydän on Leonard ja Katarina Bäcksbackan lahjoituskokoelma. Vuonna 1976 lahjoitettuun kokoelmaan kuuluu lukuisia suomalaisia taidehistorian helmiä, kuten Tove Janssonin Ennen naamiaisia (1943) ja Tyko Sallisen Mirri (1910).

Hae kokoelmasta

Finna.fi-hakupalvelusta löydät tällä hetkellä yli 1 800 teosta HAM Helsingin taidemuseon kokoelmista.

Missä kokoelmia voi nähdä?

Tove Jansson: Juhlat maalla, 1947. © HAM/Maija Toivanen

Kokoelmat näyttelyissä

HAM esittelee kokoelmiensa teoksia vaihtuvissa näyttelyissä Tennispalatsissa. Osa kokoelmasta on pysyvästi esillä näyttelytiloissa. Taidemuseon sydämen muodostavalle Leonard ja Katarina Bäcksbackan kokoelmalle on museon ensimmäisessä kerroksessa omat salinsa. Myös Tove Janssonin freskot Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla ovat pysyvästi esillä museon tiloissa.

Lisäksi teoksia lainataan muille näyttelynjärjestäjille Suomeen ja kansainvälisiin näyttelyihin.

Kyösti Pärkinen: Nubilus 1, 2008. © HAM/Hanna Kukorelli

Kokoelmat kaupungilla

Taide näkyy myös helsinkiläisten arjessa. Kokoelman yli 10 000 teoksesta huomattava osa on jatkuvasti esillä: HAM on tallettanut 2500 teosta kaupungin julkisiin rakennuksiin. Lisäksi 500 teosta on varta vasten suunniteltu kaupungin sisä- ja ulkotiloihin julkisena taiteena. Näkyvin osa kokoelmasta on Helsingin aukioilla ja puistoissa sijaitseva julkinen taide. Tavoitteena on, että taide ilahduttaa ja on läsnä tasapuolisesti eri kaupunginosissa, siellä missä kaupunkilaiset, vierailijat, matkailijat ja kaupungin työntekijät päivittäin liikkuvat.

Jasmin Anoschkin: MansikkaSoftis, 2017. © HAM/Hanna Kukorelli

Kokoelmat verkossa

HAM on julkaissut noin 1 800 taideteosta kokoelmastaan valtakunnallisessa Finna-hakupalvelussa. Finna on suomalaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen hakupalvelu. Teoksiin voi tutustua esimerkiksi taiteilijoiden, aiheiden ja tekniikan mukaan tai valmiiden kokonaisuuksien kautta. Kokonaisuudet esittelevät muun muassa Tennispalatsin näyttelyitä, Bäcksbackan lahjoituskokoelmaa ja julkisen tilan taidetta sekä ulkona katukuvassa että sisällä kaupungin kouluissa, kirjastoissa ja päiväkodeissa. Sivu päivittyy jatkuvasti uusilla teoksilla. 

Avaamalla kokoelmiaan verkossa HAM pyrkii tekemään helsinkiläisten omaa taidekokoelmaa entistä saavutettavammaksi, tavoittamaan uusia yleisöjä ja lisäämään kokoelmien tunnettuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Finna on maksuton palvelu, jossa tiedon löytäminen on helppoa ja nopeaa, ja jonka käyttäminen ei vaadi kirjautumista.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Ville Vallgren: Havis Amanda, 1908. © HAM/Yehia Eweis

Helsingin kaupungin taidekokoelma sai alkunsa, kun kaupunginvaltuusto vastaanotti Walter Runebergin veistämän runoilija Johan Ludvig Runebergin muistopatsaan.

Kokoelmapoliittinen ohjelma

Elina Brotherus: Salle à manger (Ruokasali), 2015. © HAM/Sonja Hyytiäinen

Kokoelmapolitiikka eli kokoelmapoliittinen ohjelma on pitkän tähtäimen suunnitelma museon tavoitteista, painopisteistä ja kehittämistoimista. Kokoelmapolitiikka avaa tarkemmin sitä, millä perusteella uusia teoksia hankitaan, säilytetään, esitetään, konservoidaan ja dokumentoidaan, ja millaista tutkimusta niistä tehdään.

Käytännössä kokoelmapolitiikka näkyy kaikessa HAMissa tehtävässä työssä. Se varmistaa, että taidekokoelma karttuu suunnitelmallisesti, teokset säilyvät asianmukaisesti ja taide on jokaisen kaupunkilaisen saavutettavissa ja nähtävissä muun muassa näyttelyissä sekä kaupungin ulko- ja sisätiloissa.

Kokoelmapolitiikkaa päivitetään säännöllisin väliajoin. Päivitystyö on nyt käynnissä, mutta voit tutustua aikaisempaan, vuonna 2017 päivitettyyn kokoelmapoliittiseen ohjelmaan alla.

Miten kokoelmat muodostuvat?

Erik Creutziger: Maisema-altaalta, 2022. © HAM/Kirsi Halkola

Kokoelmia kartutetaan eri määrärahojen kautta joko valmiilla tai tilaustöillä. Hankinnoissa on alusta lähtien keskitytty suomalaisen nykytaiteen kokoelman muodostamiseen. Vanhempaa taidetta on hankittu vähän ja silloinkin täydentämään museon lahjoituskokoelmia. Kansainvälistä taidetta on hankittu lähinnä taidemuseon järjestämistä näyttelyistä. Kokoelmaa kartutetaan aktiivisesti uusia teoksia hankkimalla sekä lahjoituksia vastaanottamalla.

Kokoelmien hankintojen suuntaviivoista sekä eri määrärahoista kertoo lisää säännöllisin väliajoin päivittyvä kokoelmapolitiikka.

EGS: Night on Earth, 2017. © HAM/Hanna Kukorelli

Taidehankinnat

Helsingin kaupunki osoittaa vuosittain määrärahat taidekokoelman kartuttamiseen. HAM Helsingin taidemuseosäätiö vastaa kaupungin taidekokoelman kartuttamisesta tekemällä kaupungille esityksiä taidekokoelmaan.

Taidemuseon julkisen taiteen yksikkö toimii asiantuntijana kaupungin prosenttiraha- ja julkisen taiteen hankinnoissa. Lue lisää julkisesta taiteesta täällä.

Elin Danielson-Gambogi: Sisäkuva. © HAM/Hanna Rikkonen

Lahjoitukset

Lahjoitukset ovat olleet merkittävä osa kaupungin taidekokoelmien muodostumista aina 1800-luvulta lähtien.

Taidekokoelman ydin on Leonard ja Katarina Bäcksbackan lahjoituskokoelma, joka on taiteentuntija ja galleristi Leonard Bäcksbackan keräämä noin 430 teoksen kokonaisuus. Kokoelmaan kuuluu myös muita laadultaan korkeatasoisia lahjoituskokoelmia sekä yksittäisiä teoslahjoituksia. Myös julkisia teoksia saadaan lahjoituksina.

Lahjoitushankkeissa HAM on asiantuntija, lausunnonantaja ja lahjoituksen toteutuessa vastaanottaja. Julkisten teosten lahjoituksissa taiteen sijoituspaikasta neuvotellaan taidemuseon ja kaupunkiympäristön toimialan kesken.

Kokoelmateosten konservointi ja tekniikka

© HAM

HAM pitää huolta helsinkiläisten taidekokoelmasta myös hyvin konkreettisilla tavoilla. Rakastettuja teoksia kuljetetaan, ripustetaan, suojataan, konservoidaan ja säilytetään tuleville sukupolville.

HAMin kokoelman ylläpidosta huolehtivat konservaattorit. He valvovat taideteosten pitkäaikaissäilytystilojen sekä näyttelytilojen olosuhteita, sekä huolehtivat yhdessä museomestarien kanssa teosten oikeaoppisesta käsittelystä kaikissa tilanteissa. Konservaattorit tarkastavat teoksien kunnon aina, kun niitä lainataan muihin museoihin tai näyttelyihin.

HAM huolehtii julkisen taiteen teoksista yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Julkisen taiteen ylläpitoon kuuluvat muun muassa konservoinnit, tekniset korjaukset, pesut ja suojaavat pintakäsittelyt.

Hae